maanantai 13. heinäkuuta 2015

Syrjähyppy

Pienen tauon jälkeen kalalla, tosin tällä kertaa perhon tilalla vaaput. Huristelimme Ruotsiin viikonlopuksi mökkeilemään ja kun kerran mahdollisuus oli, kävimme myös vaappua järvellä vetämässä. Suomen ja Ruotsin rajan tuntumassa sijaitseva Puostijärvi oli kuuleman mukaan kalaisa järvi, josta myös kuhaa löytyy. Koskaan en vapavälinein kuhaa ole saanut, joten siinä oli viikonlopuksi missiota.



Perjantaina illasta tuulen tyyntyessä ilma oli tämän kesän mittapuulla lämmin suunnatessamme ensimmäiselle kierrokselle järvelle. Perhokalastukseen tottuneena vetouistelu tarjosi vaiheeksi mukavan seesteistä kalastelua ja jutustelua ystävien kanssa. Muutamat pienet hauet tarjosivat aika-ajoin myös tapahtumia muuten rauhalliseen iltaan. Mielenkiintoisimman tapahtuman koimme puolimatkassa takaisin käännyttyämme. Ensin ajoimme veneellä kiveen, tosin puuvene ei kevyestä hitaisusta ollut moksiksaan, ei Titanicia tänään. Ei aikaakaan kun vaappumme olivat samojen kivien takana jumissa.

Näistä selvittyämme jälleen haukea kiinni vaapussa. Oskari koppasi vavan telineestä ja pian huusivat jotain epämääräistä möröstä. Pian kala nousi pintaan kymmenisen metriä veneestä ja näin vaapussa noin puolikiloisen hauen, mielestäni ei vielä täytä mörön kriteerejä, mutta en vielä lannistanut poikien riemua. Pikkuhiljaa kalan lähestyessä venettä huomasin sen itsekin; näkemääni haukeen oli iskenyt kiinni metrin luokkaa oleva hauki ja molemmat olivat jääneet vaappuun kiinni. Pienen väännön jälkeen meillä oli haavissa yhdessä uistimessa kaksi haukea. Pienempi takaisin uimaan ja mitat isommasta: 90 cm ja 5 kg. Hyvä saalis ensimmäistä kertaa vetouistelevalle!



Lauantaina samalle reissulle, mutta kovemman tuulen ja kylmän sään vuoksi kaloja ei tuntunut löytyvän alkuun mistään. Kuitenkin järveä sahatessamme kaloja löytyi niemennokkien välisistä lahukoista, välillä jopa kaikissa kolmessa vavassa yhtä aikaa. Haukea ja ahventa saimme vajaat 20 kutakin, suurimman hauen ollessa parikiloinen. Ahvenet näyttivät olevan yllättävän kookkaita, suurimpien ollessa kolmisenkymmentä senttiä. Näitä otimme viisi mukaan savustettavaksi. Vaikkei kuhaa saatukaan, niin kaikenkaikkiaan mukava viikonloppu mukavissa maisemissa, mutta pienen hairahduksen jälkeen palataan asiaan seuraavan kerran perhokalastuksen merkeissä!