Perjantaina pyörittiin aamupäivä Jannen kanssa Suolijärven maastossa erilaisia paikkoja kalastellen. Torstainen vesisade oli lakannut, mutta aamupäivän navakka tuuli toi oman haasteensa kalastukseen korkealla olevan veden lisäksi. Joen vesi oli vielä kevättulvan jäljiltä tosi korkealla, mikä teki kahlaamisesta paikkapaikoin vaikeaa.
Illasta Villen päräytettyä maisemiin lähdimme iltapistolle koko porukalla. Tuuli oli päivästä laantunut, mutta sää oli myös kohtalaisen kolea nousseiden pilvien vuoksi. Parin päivän havaintojen perusteella lähdimme tavoittamaan kaloja rantojen läheisyydestä, olipa lähestulkoon reissun kaikki kalat tähän mennessä tulleet rantavesistä päävirtojen sijaan.
Kovin kauaa emme kerenneet siimoja liottaa, kun onnistuin koukuttamaan ensimmäisen kalan rantakiven vierestä. Kovan tärpin ja vahvojen potkujen aikana kala riuhtoi itseään alavirtaan kovan virran auttamana, mutta pienen väännön jälkeen onnistuin ohjaamaan kalaa rannan tuntumaan miedompaan virtaan. Pian onnistuin näkemään kalan pinnassa; pienenä yllätyksenä se paljastui taimeneksi. Tovin väsyttelyn jälkeen rantapusikossa rimpuilleena Janne haavitsi kalan alavirran puolelta. Kaunis ehjäeväinen taimen luultavasti muutaman vuoden takaisesta edellisestä taimenistutuksesta oli säilynyt joessa. Kala nopeasti filmille ja takaisin veteen.
Nopea kala helpotti hieman eilistä pettymystä kahdesta karkuutetusta kalasta. Kalastelin tovin vielä joen pohjoisrantaa lähempänä loppuliukua, mutta ei tapahtumia Villen niskalta saamien harjusten lisäksi. Keskioluen mittaisen tuumaustauon jälkeen siirryimme Villen kanssa vastarannalle Jannen jäädessä kalastamaan samaa rantaa.
Villen perässä kahlaillessa jälleen tärppi, mutta kala ei tarttunut kiinni. Seuraavalla heitolla samaan kohtaan onnistuin kuitenkin tartuttamaan kalan. Lähes samantien kala pomppasi ilmaan, pienehkö solakka kirjolohi. Kala oli suhteellisen nopeasti ylhäällä, haavin kautta kylmälaukkuun.
Ei aikaakaan, kun Janne vastarannalla näytti väsyttelevän myös kalaa. Tilanteesta huvittavan teki Jannen parikymmentä metriä rannasta jäänyt haavi, jonka hän kuitenkin onnistui puita väistellen hakemaan väsytyksen aikana. Harmi kun tätä episodia ei saatu videolle. Saaliina parikiloinen tuore kirjolohi. Aiemmin Janne oli kerennyt karkuuttaa samoilta jalansijoilta yhden kalan.
Selkeästi kaloja näytti olevan enemmän joen miedommissa virroissa, jonne Ville siirtyi Jannen seuraksi. Perhot vaihtoon, musta liitsi kärkeen ja muutaman heiton jälkeen oli jo kala kiinni, helppo laji kun sen osaa. Tiukan väännön jälkeen myös Villen sarakkeeseen lohi. Tähän oli hyvä lopettaa tältä erää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti