Suolijoki pt. 3

Lauantaina lähdimme eilisillan paikoille, jos sieltä eilisen tapaa löytyisi kalaa muita koskia paremmin. Liekkö kymmentäkään minuttia mennyt, kun Janne väsytteli jo ensimmäistä kalaa samoilta jalansijoilta, josta eilen kaksi kalaa nostettiin. Eilisen tapaan noin kahden kilon kirjolohi oli pian rannalla.

Lupauksia herättäneen kalan jälkeen oli pitkään hiljaista, kunnes Ville onnistui koukuttamaan vastarannalla kovan kuohun viereisestä peilistä vavan liikkeistä päätellen vahvan oloisen kalan, mutta nopeasti kala lopulta katkoi siiman kuohuissa. Myöhemmin vielä Janne onnistui tartuttamaan kalan samoilta kohdilta, mutta se oli niin kaukaa tartutettu, ettemme onnistuneet kalaa haavimaan ja lopulta se irtosikin perhosta.

Vaihdoimme vielä pariksi tunniksi paikkaa, kun kohta kaksi vuorokautta oli samaa koskea kalastanut useampi kalamies kerrallaan, eli kalastuspaine oli erittäinkin kova ja kalansaanti selvästi vähentynyt. Alempana joella ei sielläkään tapahtumia yhtä Jannen mustalla liitsillä saamaa harjusta lukuunottamatta ollut.

Noin kuuden tunnin session jälkeen olimme saaneet lopulta ainoastaan kaksi kalaa ylös asti. Kalastelimme käytännössä koko päivän striimereillä ja liitseillä, mikä osaltaan vähensi harjuskontakteja. Lauantaipäivä alkoi kääntyä jo illaksi, jotenka päätimme lähteä kirjolohen loimutukseen ja saunan lämmitykseen ennen illan Mestareiden liigan finaaliottelua

Kokonaisuudessaan reissu oli onnistunut, vaikka kalastuksen painopisteen siirtyessä harjuksen kalastuksesta kirjolohen ongintaan kokonaiskalamäärä ei hirveän korkeaksi noussutkaan. Vesi on vielä puolisen metriä liian korkealla optimitasosta, mutta toisaalta nyt suuri vesimäärä lupailee riittävästi vettä myös myöhemmälle kesälle. Tilastojen mukaan torstaina mennessä veden korkeus oli 150,65 m ja sunnuntaiksi se nousi tasaisesti aina 150,72 metriin.